Oltiin tänään kyseisellä ell:ssä.  Hermannin keuhkot kuunneltiin, ja todettiin hengitystientulehdus. Sydän oli normaali, kuin myös silmät, korvat, ja turkki. Hermanni painoi 800g. Possulle määrättiin antibiottikuuri. Ditrimiä kaks kertaa päivässä, viikon ajan.

Benskun hengitys oli ihan ok. Kuulemma tosi hyväkuntoinen turkki, ok korvat ja terveet silmät. Bensku painoi 1kg 100g.
Kummallakaan ei onneksi löytynyt loisia.

Lääkäri kehui kokoajan, että ompa rohkeat marsut, ja niitä on hyvin hoidettu :)

Se laumanlisäyskuume iski taas. Pitäis äiti saada vaan ylipuhuttua. Ja mummilta pyytää sponssausta :) Jos nyt jonkunnäköistä uutta possua taloon tulee, niin varmaankin uroksia jälleen. Nuori poikamarsu/marsuja. Tyttöjä en voi ottaa, ne pitäisi sitten olla eri aitauksessa, eikä millään pikkuhuoneeni tila riittäis. Toisaalta olis tosi kiva saada kokemusta naaraistakin, meillä on aina vaan ollut poikia.

Lattialla Hermanni ja Bensku oli hetken kahdestaan, kävin hakemassa alakerrasta ruokaa. No, siinä ajassa sitte pojat oli ehtiny jo tapella. Hermannilla on nyt huulessa pieni haava, mutta näyttää parantuvan. Ja siitä Hermannin turvonneesta varpaasta, näyttää paranevan piakkoin sekin. Turvotus ja punoitus on laskenut ja kynsi ei enään heilu niin paljoa.

Varattiin eläinlääkäriin Koira-Kissa klinikalle aika molemmille possuille. Hermannin hengityksen takia lähinnä, mutta Benskukin tarkistetaan samalla. Molemmat marsut on nyt alkaneet rapsutella tuolla uudessa häkissä normaalista enemmän. Katsotaan, jos ell löytäis jotain turkeista.

Kirjottelempa nyt taas vaihteeksi tänne. Bomberia oli tossa viikko sitte vielä kauhea ikävä. Nyt on onneks ikävä laantunut, ja tiedän, et pojulla on hyvä olla. No, mutta siirrytääs iloisempiin uutisiin.

Saatiin marsuille vihdoin, kauan himottu taikishäkki! Järjestys on muuttunut jo muutaman kerran, rakastan niitä. Juuri sen takia, koska nehän ovat TAIKAkuutioita. Niistä voi rakentaa melkein mitä vaan, vain mielikuvitus on rajana. Ja marsutkin tykäävät.

Hermanni on luultavasti lyönyt varpaansa jonnekkin, varvas on turvonnut melkein kaksinkertaiseksi, ja kynsi heiluu. Täytyy nyt vielä vähän aikaa katsoa, jospa se siitä paranisi itsestään. Varataan tässä piakkoin Hermannille aika lekurille hengityksen vuoksi. Hengitys on välillä raskasta, ja kuikutus joskus äänetöntä. Samalla eläinlääkäri vois tarkastaa Benskun.

Benskulla on alkanut nyt laihiskuuri, pappa on päässyt pyöristymään vähän liikaakin. Oon lisännyt jalottelua, ja vähentänyt herkkuja. Ruokavalion muodostaa nyt siis vain kevyet tuoreruoat, pelletit, heinä ja vesi. (+ tietenkin C). Pois jätin siis siemensekoitukset, omenan, ja tietysti muut rasvaiset esim. pähkinän.

Possut saavat nyt pärjätä 4 päivää ilman Juttaa äitin kanssa, olen isän luona, nyt kun lomakin on.

Ja myöhästynyttä ystävänpäivää kaikille<3

Lekurikäynnin jälkeen tukiruokittiin useammin, noin. tunnin välein, lukuunottamatta aikaa, jolloin olen koulussa, ja yötä. Pikkuhiljaa alkoi ruoka maistumaan, ja Bomber oli jo huomattavasti iloisempi. Olin jo melko varma, että Bomber paranisi...

...Mutta näin ei käynytkään. Tänään kotiin koulusta tultuani menin huoneeseeni moikkaamaan pojua. Huomasin marsun makaavan kyljellään. Menin silittämään. Totesin, että marsu oli koulupäiväni aikana siirtynyt satenkaarisillalle, enstisten marsujemme luo. Ikuisille heinäpelloille.
Itkin itkemistäni, enkä saanut itkua loppumaan. Otin Benskun ja Hermannin syliini ja purkasin itkun heihin.

Koskaan emme saa tietää, miksi Bomber loppujen lopuksi nukkui pois. Täytyy vain uskoa, että missä hän nyt onkaan, siellä on hyvä olla.
Rustasin runon Bomberin muiston kunniaksi.



Sä olit perhonen, jonka siivet eivät kauas kantaneet.
Bomber R.I.P. 4.2. 07. <3

Bomber on nyt lopettanut syömisen ja laihtunut todella paljon. Tukiruokinta on alotettu. Bomberin oireet viittaavat selvästi C-vitamiinin puutteeseen. Mistäs sitä C-vitamiinia saa, kun ei syö.

Aika varattiin Bomberin kasvattajalle, joka toimii myös eläinlääkärinä. Eläinlääkärillä Bomber rauhoitettiin, ja hampaat tutkittiin. Poskihampaat olivat aivan liian ylipitkät, muodostaneet ns. "sillan" marsun kielen päälle, joten ei ihmekkään kun ei pystynyt syömään. Hampaat viilattiin.
Lääkäri totesi, että syömättömyyden on laukaissut stressi. Ja kun ei syö, ei sitä C-vitamiiniakaan saa, ja poskihampaat kasvavat liikaa, kun ei saa kovaa purettavaa. Tämä johtaa siihen, että marsun tila huononee, kun ei saa tarpeeksi ravintoa.
Vielä ei kuitenkaan ole varmaa, onko ylipitkät poskihampaat ainoa syy marsun huonoon kuntoon. Pitää vain toivoa parasta.